• Kun valta ja vastuu siirtyy radikaalilla tavalla jokaiselle, syntyy

    Johtamisen vallankumous

Halki vuosisatojen ja yhteiskunnan kehityksen.

Neljäs teollinen vallankumous


Ensimmäinen teollinen vallankumous oli Britanniassa 1700- ja 1800-luvulla ja keskittyi höyrykoneen ja tekstiiliteollisuuden ympärille. Toinen teollinen vallankumous syntyi Eurooppaan 1800-luvun lopulla sähkö- ja polttomoottoreiden myötä. Kolmas teollinen vallankumous siirsi taloudellista painopistettä 1900-luvun lopulla kehittyvien maiden suuntaan yhdessä uusien elektronisten keksintöjen valmistuksen kanssa.

Keskeisin yhteinen piirre näille kolmelle vallankumoukselle oli suurien tehtaiden ja valmistuslinjojen tuoma vipuvoima halpaan tuotantoon. Mitä suurempi tuotantolinja saatiin aikaan, sitä paremmat voitot yritys pystyi käärimään.

Pieni yksilö on ollut halki teollisten vallankumouksien osa aina vain suurempaa kokonaisuutta. Yksittäisen ihmisen merkitys tuotantolinjan isossa kuvassa on vain murto-osa entisestä. Sama, väheksyvä kulttuuri on elänyt pelottavan tiukasti aina nykyaikaan saakka.

”Ihminen on korvattavissa oleva koneen osa.”

Uskomme yksilön tulevan ennen koneistoa

Radikaalia johtamista


Johtamisen vallankumouksessa valta ja vastuu siirretään radikaalilla tavalla jokaiselle yhteisön tai organisaation jäsenelle. Johtajuus ei ole enää vain harvojen ja isojen juttu, vaan jokainen johtaa.

Vallankumouksellinen johtaminen on siirtymistä pelosta ja kontrollista luottamukseen ja vapauteen. Se tarkoittaa kaikkien kontrolloivien rakenteiden ja prosessien purkamista ja radikaalia luottamista jokaisen yksilön hyvyyteen, itsenäisyyteen, potentiaaliin, taitoihin jne. Luottamuksen ja vapauden ilmapiirissä ei ole pelkoa eikä kontrollia koska kulttuurista tulee itseään toteuttava profetia. Vapauden ja luottamuksen osoittaminen luo vapauden ja luottamuksen ilmapiirin.

Yksilön on tätä vapautta vasten tunnistettava oma identiteettinsä, vahvuutensa, ja opittava tekemään yhdessä muiden yksilöiden kanssa. Yhdessä tekemällä tiimit oppivat luomaan muutosta arjen keskellä, jolloin pienen ja ison välinen kuilu kuroutuu umpeen ja syntyy muutosta, joustavuutta ja kykyä sopeutua muutospaineessa. Epäilemisen kulttuuri häviää, hierarkkisuus litistyy ja luottamus eri tahojen välillä kasvaa. Syntyy johtamisen uusi normaali, joka on dialogista, oppivaa ja identiteettikeskeistä.

Johtajuus ei ole enää titteli, vaan tapa elää.

Oppiminen


Tämänhetkinen muutosnopeus maailmassamme on eksponentiaalinen viime vuosisatoihin ja -tuhansiin verrattuna. Silti muutos ei tule enää koskaan olemaan yhtä hidasta kuin nyt. Oppimisessa on kyse siitä, että ympäristöä havainnoidaan, oikeita asioita mitataan ja analysoiduista tiedosta tulee toimintaa.

Oppimista ei ole ulkoa muistaminen, vaan asioiden tekeminen.

Dialogisuus


Jatkuva oppiminen ja lisääntyvä paine yksilöitä kohtaan tarkoittaa tukeutumista muihin ihmisiin. Erilaiset ihmiset omaavat erilaisia tietoja ja taitoja, ja meidän täytyy oppia ajattelemaan yhdessä, jotta pysymme muutosnopeuden mukana. Ihminen tarvitsee toista, ja dialogin avulla voimme käsitellä kipeitäkin asioita ja mennä eteenpäin.

Tulevaisuuden avainyksikkö on tiimityöskentely.

Identiteetti


Ihminen kestää paineen alla vain, jos hän tuntee itsensä ja tarkoituksensa riittävän hyvin. Hän tuntee omat toimintatapansa ja pystyy luottamaan vahvuuksiinsa. Identiteettinsä tunteva yksilö ei toteuta muiden fantasioita vaan elää rohkeasti omaa elämäänsä. Hän tietää vastauksen kysymykseen

Mitä tekisin jos en pelkäisi?

Kolme keskeisintä teemaa, joista syntyy johtamisen uusi normaali


Miksi johtamisen vallankumousta tarvitaan?


Maailmassa jylläävä muutosnopeus kasvaa eksponentiaalisesti kun digitalisaatio, robotisaatio ja globalisaatio lisäävät höyryä koneeseen. Uuden sukupolven milleniaalit ovat kasvaneet tähän nopeuteen ja tulevat työelämään omien ehtojensa kanssa. Ihmisen rooli suhteessa johtajuuteen muuttuu niin radikaalilla nopeudella, että johtamisen evoluutio ei enää riitä.

Tarvitaan revoluutio.